sunnuntai 23. elokuuta 2009

Flunssasta huolimatta..

.. tämä jaksoi neuloa ne Fabel-sukat valmiiksi. Pitihän sitä wrap&turnia päästä kokeilemaan niihin kantapäihin.

No, tulos: kantapään toisesta puolesta tuli kyllä siistimpi. Toisesta puolesta taas ei yhtään sen parempi. Mutta, nyt noita sukkia kuvattuani päätin antaa olla, reikineen kaikkineen, kun ei niitä kukaan ikinä tiiraa niin läheltä..

Sukat ovat mukavat, menevät kotosukkina vallan mainiosti. Pidän hurjasti tuosta Fabelin guacamole (151) -väristä. Lankaa kului pikkaisen vajaat 2 kerää.

Varren joustimen olisi kyllä voinut päätellä italialaisesti, mutta enpä hoksannut sitä eilen, sen verran vissiin flunssa hidastaa järjenjuoksua.

Nämä ovat siis ihan perussukat, mutta kuten edellisessä postauksessa mainitsinkin, ovat ensimmäiseni kärjestä aloitettuna. Kärjestä aloittaminen olikin aivan helppoa, etenkin kun oli niin hyvät ohjeet Ullassa! Ja helpotti sekin, kun tajusin ottaa pyöröpuikot käyttöön. Nimittäin kokeilin ensin metallisilla sukkapuikoilla (ainoastaan metalliset sukkapuikot kestävät meikäläistä napsahtamatta :), mutta kun puikot sojottivat mihin sattuu ja tipahtelivat jatkuvasti silmukoilta, niin voi sitä kirosanojen parvea.

Vaikka tuo tiimalasikantapää ei vielä aivan reiättömästi sujukaan, niin todennäköisesti jatkossakin käytän sitä, koska siinä ei tarvitse poimia silmukoita, niin kuin kantalapun reunasta. En tiedä miksi, mutta en yhtään tykkää silmukoiden poimimisesta, se on niin tympeää! Kantalapussa sentään on aika vähän poimittavaa, mutta entäs pääntiet.. Tai konttineule! Se olisi mukavan näköistä, mutta mokomaa silmukoiden poimimista koko ajan! Kokeilin kerran ja totesin, että yllättävän simppeliä! Nooh, ~15 cm paikkeilla alkoi jo vähän tökkiä... 30 cm ja päätin purkaa koko työn.

Tilasin parisen viikkoa Priimasta Debbie Bliss Cashmerino aran -lankaa. Kuten on valmistuneista töistä ehkä havainnoitavissa, olen vallan ihastunut violettiin. Ihastuminen tapahtui joskus viime vuonna, mutta silloin en väriä juurikaan langoissa bongannut. Nyt kun löytyy, täytynee hamstrata, koska varmasti kohta tulee taas pastellien vastaisku.

Samalla tilasin ensimmäiset Addini, 80cm/2,5mm pyöröpuikot. Tähän asti olen pärjäillyt KnitPicks -setilläni melko mainiosti. Halusin kuitenkin kokeilla Addeja, koska KnitPicksin metalliset 3,0mm irtopäät taipuvat käytössä aivan mutkalle, ts. lähinnä oikean käden puikko taipuu.

Addin päät kestivät hienosti taipumatta, ainakin näiden Fabel-sukkien kutomisen ajan. Onkohan ne KnitPicks-tipit kovinkin ontot, vai miksi ne taipuvat niin helposti? Paksummilla KnitPicks-irtopäillä ei ongelmia ole, esim. jo 3,5mm irtopäät kestävät mainiosti.

Sen sijaan KnitPicks-kaapelit ovat mielestäni paremmat, Addien kaapeliin kun tuli aika helposti "kulmia" sukkaa luuppaillessa. Siis semmoisia kohtia, jotka eivät enää suostu millään suoristumaan, ja tuntuvat pieninä kolhuina, vähän niinkuin patteina kaapelissa. Eivät onneksi juurikaan häirinneet neulomista.

Minulla on tapana magic looppailla aika lyhyillä pyöröillä, mutta nuo Addit ovat kuitenkin 80 senttiset, eli pitäisi kyllä riittää yhden sukan luuppailuun hyvin?

Mistä tulikin mieleeni, että kaikissa näkemissäni magic loop -ohjeissa neuvotaan käyttämään piiitkiä pyöröjä, mutta itse kuitenkin koen pitkät loopit hankalina; langat sotkeentuu kaapeliin, eikä sitä kaapelia jaksa muutenkaan nykiä metritolkulla :) Esim. Eskimo-puserooni tein hihat pyörönä ja yhtäaikaa, ensin 60cm- ja loppuvaiheessa 80cm -pyöröillä. Kokeilin kyllä pidemmilläkin pyöröillä, mutta ei sujunut, ei.

Nyt tämä menee ja kaivaa lankahyllystään esiin Novita Mamboa, sekin violettia! Aamulla sängyssä elbaillessa syntyi eräs idea, joten työ pitää saada puikoille vielä tänään!

lauantai 8. elokuuta 2009

Elokuuta..

Syntymäpäivälahjomisneulomiset on nyt tältä kesältä ohi. Sain tuossa viime viikon lopulla valmiiksi liivin ystävälle, lankana Novita Malibu.

Perusohjeena käytin mallia nro 68 Novita syksy 2009 -lehdestä. Hyvin yksinkertainen ja helppo malli, ja ehkä sen takia se olikin välillä vähän puuduttava neuloa. Mutta ystävän syntymäpäivä lähestyi, joten ei auttanut muu kuin tikuttaa menemään! Ystävä sai pakettinsa juuri oikeana päivänä, ja tuntui olevan lahjasta mielissään ja ilahtunut, mikä olikin kaikkein tärkeintä. Kuva unohtui ottaa, koska neulomus piti saada kiireesti pakettiin ja postiin. Ehkä saan ystäväni suostuteltua ottamaan siitä kuvan itsensä yllä, niin voin myöhemmin lisätä kuvan tänne.

Itse pidän kovasti Novita Malibusta, harmi että sitä ei valmisteta enää. Onneksi hamstrasin sitä parin kesäneuleellisen verran silloin, kun sitä vielä kaupoista helposti löytyi. Kivaa pinkkiä on jäljellä, mutta se joutunee marinoitumaan ensi kevääseen, sillä olen jo talvineule-moodissa.

Minä olen aito vilukissa, pidän paksuja neuleita syksystä pitkälle kevääseen. Etenkin työpaikalla palelen herkästi, kai tehokkaan ilmastoinnin takia. Stressaavinkaan työpäivä ei tunnu aivan niin pahalta, kun on kunnon pehmeä, muhkea, lämmin villapusero päällä. Sen sylissä on turvallista, se suojaa ja suojelee.

Oli vielä liki helteiset kelit, kun huomasin Dropsin uudet syksy/talvi malliston tulleen ja niiden joukossa ohjeen 117-21. Sehän oli sitten aloitettava heti eikä hetken päästä. Vaikka käyttöähän sille ei ihan hetkeen ole, en minäkään nyt niin viluinen ole.. Ohje on Drops Eskimolle ja samaista lankaa löytyi omasta hyllystä.
Lankaa kului noin 900g, väri 20 / luumu.

Vaikka pidänkin kesästä, niin kyllä taas tuntuu mukavalta, kun illat pimenee.. Syysmyrskytkin, aah! Saa sytyttää tulet takkaan, polttaa kynttilöitä, kietoutua vilttiin ja kutoa..

Tänään olen sairaslomalla kotona. Onneksi mikään ei viittaa H1N1:een, vaan ihan tavalliselta flunssalta tämä ainakin vielä tuntuu. Kotona on todella tylsää, kun on kipeä. Kutominenkaan ei oikein suju, kun on koko kroppa tukossa.

Minulla olisi kyllä juuri tekeillä sukat Drops Fabelista. Ensimmäinen sukka on melkein valmis, varresta vähän vielä uupuu. Se onkin ensimmäinen sukka, jonka olen neulonut kärjestä aloittaen ja tiimalasikantapäällä, Ullan ohjeiden mukaan.

Tiimalasikantapäätä olen kyllä kokeillut kerran aikaisemminkin, ja niin silloin, kun nytkin olen törmännyt ärsyttävään pikku ongelmaan, eli sukkaan jää reiät tiimalasikantapään laidoille. Fabel-sukkaa purin monta kertaa, yritin kunnon kiristelyä ja silmukoiden poimimista reikäkohdata, mutta eipä auttanut. Annoin sitten olla ja päätin ommella reiät umpeen, sukathan jäävät minulle itselleni varpaita lämmittämään. Ehkä pitää kokeilla toiseen sukkaan wrap&turn -menetelmää. Vai olisiko kellään mitään vinkkejä antaa?