torstai 24. helmikuuta 2011

Multnomah

Mistä lienee ilmestynyt lankakoriini kaksi Schoppel-Wolle Zauberball -kerää värissä 2079.

Niin iloisen keväisinä ne sieltä kuikuilivat ja kujertelivat, että oli pakko jättää muut keskeneräiset yhä hautumaan. Silke-tweed-neuletakki sentään edistyy aina välillä.

Koska ikuisuus-polvisukat ovat myöskin  Zauberball:ia, en halunnut tehdä näistä keristä sukkia, ja hetken muiden blogeja ja Ravelrya selattuani sopiva projekti löytyikin helposti.

Niinpä puikoille pääsi Kate Flagg:n Multnomah (PDF Hello Knitty -blogissa), joka vaikutti olevan tarpeeksi yksinkertainen, mutta hauska neulottava. Ja silti hienon näköinen.

Saadakseni huivista haluamani kokoisen, jatkoin aina-oikeaa pidempään kuin ohjeen 229 silmukkaan, niin että feather and fan -mallikuviota tuli kumpaankin "siipeen" 3 toistoa lisää. Kevyen pingotuksen jälkeen huivilla on kokoa 145cm x 45cm.
Lankaa kului vähän toista kerää, ehkä n. 110-120g yhteensä.


Tykkään ja en tykkää. Huivi sinänsä on kiva. Mutta nuo värit. Kerällä ne näyttivät ehdottomasti paljon hauskemmilta. Värien takia en oikein osaa päättää, pidänkö juuri tästä huivista vai en. Todennäköisesti Multnomah pitää tehdä vielä toistamiseen jostain muusta langasta. Jahka joskus kerkiää.

On tämä kuitenkin sen verran kiva, että se ei ainakaan heti päädy samaan kekoon eteisen lattialle... ööh, annahan kun selitän.. Eteisen lattialla on siis keko kaulahuiveja, pipoja ja lapasia. Tokihan ne normaalisti säilytetään siististi eteisen kaapissa korikossa. :) Joskus muinoin ne mahtuivat korikon ylimmäiseen koriin. Sittemmin ne ovat vallanneet itselleen toisen korin lisää.

Toissapäivänä iltakävelylle lähtiessäni vimmatusti etsin itselleni kauluria ja jouduin mylläämään osan huiveista lattialle tehokkaan etsinnän mahdollistamiseksi. Toki etsinnän päätyttyä yritin änkeä huivit ja muut takaisin niille varattuun tilaan, vaan kun eivät mahtuneet.. Jos huivin lanka on pässinpökkimää, saako se huivivauvoja, jotka kasvavat vain hetken vapaudessa vietettyään isoiksi ja vahvoiksi?

Vaan uusi suunnitelma on jo laadittu, eli ostan jonkinlaisen korkeahkon rottinkikorin eteisen nurkkaan ja tungen huivit sinne :) Tulee taas kuri ja järjestys tähänkin huusholliin!

Pöljää on kyllä se, että vaikka kaikki se valinnanvara on nyt pari päivää ollut siinä eteisen lattialla helposti havaittavissa ja otettavissa, olen silti aamulla kietonut kaulaani sen saman huivin kuin aina muulloinkin.

Käsittämätöntä taas on se, että ei löytynyt yhtä ainoata kauluria.