Ensin aloitin ja purin Still light tunic:ia, kun en ollut tyytyväinen käsialaani. Nyt alku näyttää jo ihan hyväksyttävältä, mutta tunika odottaa silti neulekorissa, koska siirryin kutomaan ja purkamaan kastemekkoa kesävauvalle.
Kastemekon mallineuleen etsimisessä meni kauan. En löytänyt valmiina sellaista kastemekkoa, jonka haluaisin tehdä, mutta en kuitenkaan usko osaavani suunnitella haluamaani pitsineuletta mekon helmaan, joten valmis mallineule täytyi löytää.
Nyt kun olen päättänyt mallineuleen mekon helmaan, langan löytämisestä on tullut haaste. Lähinnä ongelmia on löytää puhtaanvalkoista lankaa! No, puuvillalangoista sitä kyllä löytyy, mutta kun olisin halunnut jotain juhlavampaa, mahdollisesti jotain, missä olisi silkkiä. Netistä olen onnistunut tähän asti tilaamaan vain kellertäviä valkoisia. Sinänsä kivoja lankoja, mutta..
Viimeisin kastemekko-yritelmä oli meneillään Novita Tennesseestä, jota pidin jo ostaessani liian paksuna, mutta siinä vaiheessa olin epätoivoinen.. Kotiväki olisi ollut ehkä sopivamman paksuista, mutta tuntuu niin kovalta langalta vauvan vaatteeseen, vaikka toki kastemekkoa ei pitkään päällä pidetäkään. Joka tapauksessa, kudoin kastemekkoa Tennesseestä aika pitkälle ja totesin, että on se lanka liian paksua. Purkuun meni taas.
Seuraavaan kokeiluun tilasin Dropsin Baby Alpaca Silkiä, kun se sattui olemaan Drops Supersalessakin sopivasti. Saa nähdä, onko sekään tarpeeksi valkoista, tai muuten sopivaa.
Toukokuun puolivälissä piti kuitenkin ottaa yksi välityö jatkuvan purkamisen keskelle, ja hyvä niin, onhan se mukava saada välillä jotain valmiiksikin.
Kummityttö täytti siis 2 vuotta, joten kudoin hänelle kesämekon, ohjeena Elenka (rav). Tein mekolle kaveriksi myös kesähatun, samaa daisy-mallineuletta kuin mekossakin, muuten omalla ohjeella.
Lankana Garnstudio Drops Muskat, virkatut osat Novita Tennesseetä. Mielestäni mekko on luonnossa vähän vaaleampi kuin miltä se näyttää viereisessä kuvassa.
Langan menekistä ei ole tietoa, kun en muistanut punnita ja mekko matkasi jo kummitytölle Keski-Pohjanmaalle.
Kastemekon uusia lankoja odotellessani olen kutonut itselleni kesätoppia, jonka olen aloittanut jo kauan sitten, ja välillä unohtanut aivan täysin. Löysin sen sattumalta vaatehuoneesta yhdestä pahvilaatikosta, miksi lie olen sen alunperin sinne edes tunkenut.
Jostain syystä tällä hetkellä enemmän kuitenkin tekisi mieli virkata ja vielä enemmän ommella. Tulinkin tähän koneelle etsimään erilaisten pussukoiden ompeluohjeita, mutta hairahduin bloggaamaan pitkästä aikaa. Ehkä ensi postauksessa onkin jotain ompeluksia, vaikka yleensä ne ovat kyllä sen näköisiä, että ei niitä kehtaa esitellä :)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti