maanantai 2. marraskuuta 2009

Koiralle lämmikettä

Minulta ei useinkaan tilata neuleita, vaikka ystävät, tuttavat ja työkaveritkin tietävät kyllä neulomisharrastuksestani. Ja JOS joku uskaltautuu jonkin työn tilaamaan, se tapahtuu hyvin nöyrästi ja aina korostaen sitä, että tilaaja kyllä ymmärtää, miten kauheasti neuletilauksesta on minulle työtä ja vaivaa. Minä tietysti aina yritän selittää, että kutominenhan on suosikkiharrastukseni, joten ei siitä ole minulle vaivaa. Onhan välillä aikoja, jolloin en edes keksi mitään hauskaa tai käyttökelpoista neulottavaa itselle, joten tilaustyöt pitävät hyvin kädet kiireisinä sen aikaa.

En ole pyytänyt työstäni tekopalkkaa, koska vähäiset tilaajat ovat aina olleet ystäviä tai läheisiä sukulaisia, ja olen halunnut antaa työpanokseni lahjana. Jos niitä tilauksia tulvimalla tulisi, joutuisin todennäköisesti kieltäytymään, koska en usko, että voisin neuloa maksusta. Nimittäin jos joku maksaisi minulle neulomisesta, sitten kaiken täytyisi olla 100% virheetöntä, tai ainakin 99,999%.

En minä leipätyössänikään voi hyväksyä virheitä, vaan ne pitää kaikki korjata, jos ja kun niitä löytyy. Joten kutomisesta taitaisi hävitä ilo, jos lopputuloksen pitäisi olla niin virheetön. Tietysti nykyäänkin herkästi puran tekeleitä, jos niissä aivan selviä ja helposti havaittavia virheitä on, mutta jotain armoakin täytyy itselleen antaa, tässähän pitäisi sentään olla rentouttavasta harrastuksesta kyse! (huom: tätä asennetta on kylläkin pitänyt ahkerasti harjoitella :)

No mutta asiaan. Kun nyt alakaa olla kylymää ja koliaa, käly toivoi koiralleen jussipaitaa. Jussipaita oli aivan itsestäänselvä valinta, he kun asuvat Etelä-Pohjanmaalla.

Jussipaidan kuvioihin, eli raitoihin ja salmiakkeihin otin mallia Novita Syksy 2005 -lehdestä. Puseron perusohjeena käytin Dropsin "Koiran norjalaisneule" -ohjetta. Lankana Novitan 7 veljestä, jonka katsottiin olevan sopivan edukas lanka tällaiseen käyttöön.

Lankaa jäi jäljelle tietysti paljon, joten niistä tuli vielä toinenkin koiranpusero. Perusohje sama, ideana tehdä harmaata raitaa mustalla pohjalla niin pitkään kuin mustaa lankaa riitti :)

Jussipaidassa on myös heijastinlankaa resoreissa, hieman lisäturvaa tuomassa, mutta kunnollista heijastinta ne eivät korvaa.

Koskapa puseroiden uusi omistaja ei ole kauheasti vastustanut paitojen pukemista & pitämistä, voitaneen olettaa, että tilaustyöt onnistuivat ihan ok :) Jussipaita on kuvien perusteella hieman paremmin istuva, se onkin enemmän mittojen mukaan tehty. Raitapaitaa tehdessä olin viikonloppureissussa ja mitat jäivät kotiin.. Joten oli luottaminen vain tuohon perusohjeeseen.

Itsellä ei ole lemmikkieläimiä, joten oli mukava saada vaihteeksi tällainen tilaustyö. Tulipahan tehtyä piiiitkästä aikaa hieman kirjoneulettakin, vaikkei sitä tuossa salmiakkikuviossa niin kauheasti olekaan. Minä en koskaan ole erityisesti innostunut kirjoneuleista, osaamattomuuttani ja laiskuuttani varmaan.

Näet minulle kirjoneule on sitä, että langat ovat solmussa muutamassa minuutissa ja rentouttava kutomishetki muuttuu kirosanojen parveksi. Vaan nyt olen tässä tuumaillut, että pitäisi hommata sellainen langanohjain (esimerkkikuva GetKnittedin sivuilta) tuohon etusormelle, niin ehkä sen avulla kirjoneuleiden kutominenkin voisi luonnistua hieman vähemmällä sadattamisella! Onko kokemuksia kellään (ex-)kirjoneulekammoisella?

2 kommenttia :

Matleena kirjoitti...

Heippa! Löytyipä minulle uusi blogi ja mukavalta vaikuttaakin. Osasin, kun olit ilmottautunut omaani lukijaksi, kiitos siitä! ;)
Hienon puseron olet koiralle tehnyt, heijastimetkin.

Minäkin olen viime päivinä miettinyt tuommoisen langanohjaimen hankkimista. Itsellä ei ole ollenkaan siitä kokemusta, mutta parissa blogissa sitä on ihan hiljattain kehuttu.

MariL kirjoitti...

Kiitos kommentistasi blogissani! :) Tulin vastavuoroisesti kurkkaamaan sinunkin blogiasi, täällähän on kivannäköisiä käsitöitä! :)