Syys- ja lokakuu oli sen verran kiireistä työn puolesta, että kutominen tahtoi jäädä vähiin. Tai ainakaan valmista ei ole juurikaan syntynyt, vaikka mielestäni olen kyllä ollut aivan normaaliin tahtiin puikoissa :)
Jotain raportoitavaa sentään on! Tulisi vain soppelit pakkaset, että pääsisin testaamaan! Eli sain noin kuukausi takaperin valmiiksi tunikan/puseron Ecologico Colorista, väri "brazil". Mieheni lahjoi minua 500 grammalla kyseistä lankaa viime talvena, ja kerät ovat odotelleet lankahyllyssä inspiraatiota.
Halusin neuloa työn ylhäältä alaspäin, että saisin hyödynnettyä langan mahdollisimman hyvin, ja halusin puserosta mahdollisimman pitkän. En kuitenkaan uskaltautunut aloittamaan neuletta pääntieltä alaspäin, joten päätin aloittaa keskeltä; ensin ylös ja sitten alas.
Joten tein 3 erillistä ketjusilmukkaketjua, 2 kädenteitä varten ja yhden vartalo-osaa varten, josta aloitin neulomisen.
Neuloin pyörönä noin 3-4 cm, ja sitten päätin kummastakin sivusta muutaman silmukan kädenteille ja keräsin ketjusilmukkaketjuilta kädentien silmukat. Parin kierroksen päästä aloitin raglankavennukset palmikoiden kummallakin puolen.
En useinkaan tee palmikkoneuleita, koska mielestäni palmikot korostavat liikaa juuri ei-haluttuja muotojani, mutta tuossa kohtaa yksinkertainen palmikko on ihan ok, koska ne korostusta kaipaamattomat muodot alkavat vasta noin 20 cm alempaa :D
Lanka kärsi kovia, kun purin tekeleeni yläosan monta kertaa ennenkuin lopulta olin edes likipitäen tyytyväinen. En ollut tyytyväinen, kun en keksinyt neuleeseen mitään jujua! Siis, vaikka pidänkin yksinkertaisista neuleista, niin pitäisi niihin silti aina jotain kivaa yksityiskohtaa keksiä. Kun sitten hoksasin tehdä palmikot raglankavennusten keskelle, olin tyytyväinen ja pääsin työssä eteenpäin.
Tällä kertaa olin kyllä valmis kokeilemaan paljon hienompiakin palmikoita, ja jonkinlaisia kokeilinkin puseron miehustaan, mutta langan kirjavuuden takia ne eivät näyttäneet oikein miltään. Joten päädyin sitten - taas kerran - hyvin yksinkertaiseen vaihtoehtoon.
Kun yläosa oli valmis, purin ketjusilmukkaketjun pois, keräten samalla silmukat pyörölle, ja aloin neuloa puseroa alaspäin. Samaan tyyliin tein myös hihat, jotka kudoin yhtä aikaa samalta kerältä niin, että sain langan mahdollisimman tarkkaan käytettyä. Taisi siitä viimeisestä kerästä jokunen kymmenen senttiä mennä haaskuuseen.
Lanka oli minulle uusi tuttavuus, enkä olisi sitä varmaan itse ostanutkaan, mutta mies on huolettomampi, ennakkoluulottomampi (ja vähemmän pihi :) kun on lankalahjuksia hankkimassa. Pidän kyllä langan vär(e)istä ja Ecologicoa oli mukavan joutuisa neuloa. Jonkin verran siitä irtosi hahtuvia, leijaillen iloisesti ympäriinsä. Osittain tämä taisi kuitenkin johtua niistä useista purkuoperaatioista, joista lanka silminnähden pahastui. Alaosan ja hihat neuloin koskemattomilta keriltä, enkä enää samanlaista pöllyämistä huomannutkaan.
Koska pusero on niin kovin lämmin, se ei ole vielä päässyt käyttöön, eikä niin ollen myös pesuun. Hieman hirvittää, muistanko pestä tämän neuleen käsin, vai onko minulla piakkoin Ecologico Colorista huovutettu vauvan pusero..
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti