Villimarjatar

Noin pari viikkoa ennen anopin syntymäpäivää keksin, että haluaisin antaa anopille jotain itseneulottua lahjaksi. Onneksi aika pian muistui mieleeni yksi huivi, jota hän kerran ihasteli eräässä käsityöliikkeessä. Juuri siihen huiviin minulla ei tietenkään ollut ohjetta, mutta ajattelin, että ehkä huiville ylipäätään olisi tilausta.

Kun aikaa syntymäpäivään ei ollut sen enempää ja hyvää neulomisaikaa piti hukata mm. töissäkäyntiin, täytyi löytää hieno huivi, jonka meikäläinenkin ehtisi toteuttaa alle kahden viikon. Ohjekansiosta löytyikin sopiva huiviohje valmiiksi tulostettuna, koska huivi oli ollut jo pitkään toteutettavien listalla ja olin printannut ohjeen valmiiksi varmaan talteen.

Ohje on Mielityn Villimarjatar.

Langaksi valitsin hyllystä mustaa DROPS Cotton Viscosea, jonka kiilto tuntui sopivalta tähän huiviin.

Lanka oli jo entuudestaan tuttua, mutta en silti muistanut, että sen kanssa saa olla koko ajan erityisen tarkkana, että langan säikeet pysyisivät kaikki yhes koos.

Muutenkin lanka koetteli kärsivällisyyttä. Yhdessä kerässä oli solmuja enemmän kuin voi noitumatta kestää. Toisessa kerässä taas alkoi noin puolivälin jälkeen tulla vastaan säikeenpäitä ja sylttääntynyttä lankaa. En tietenkään heti pahastunut, vaan katkaisin langan ja purin lankaa kerältä, kunnes lanka alkoi näyttää ehjältä, jolloin jatkoin kutomista. Kunnes seuraavalla kerroksella kerältä tuli taas säikeenpäitä ja sylttyjä .. ja voi kirosana!

Kerin loppukerän läpi nähdäkseni, onko se todellakin silkkaa sutta koko loppumatka. Oli se. Eipä auttanut kuin purkaa työ edelliseen langankatkoon ja jatkaa kutomista uudelta kerältä.

Huiviin kului ehkä noin 5,5 kerää, kun siitä yhdestä kerästä jouti noin puolet roskikseen.

Ohje oli mielestäni hyvä ja helppo seurata. Mallineule jäi päähän heti, joten ohjetta ei juurikaan enää ensimmäisen mallikerran jälkeen tarvinnut. Oikein passeli TV-neule siis. Myönnetään, että pari virhettäkin huiviin tuli ihan viimeisiä mallikertoja tehdessä, varmaan siksi, kun alkoi jo tulla kiire saada huivi pingottumaan, että saisin sen ajoissa postin kuljetettavaksi. Yhden virheistä huomasin niin myöhään, etten malttanut enää purkaa. Veikkaanpa, että sitä ei sieltä huivista kukaan huomaa :)

Viime viikonloppuna ehdin kutoa ehkä n. 5cm ikuisuusprojektiani eli polvisukkia, mutta sitten kävi niin, että ainoat 2mm pyöröpuikkoni hajosivat. Ne olivat ehkä pari vuotta vanhat kiinteät Knit Picks -pyöröt ja liki käyttämättömät. Yhtäkkiä kaapeli vain irtosi puikko-osasta. Vajaa kolme viikkoa aiemmin hajosi yksi irtokaapeli samalla tavalla, eli kaapeli irtosi metallisesta holkistaan. Irtokaapelin sai kuitenkin vielä liimaamalla korjattua, mutta kiinteän pyöröpuikon kanssa ei käynyt yhtä hyvin, koska en onnistunut ujuttamaan kaapelia takaisin puikko-osan sisään. Ei onnistunut, vaikka ohensin kaapelia ensin reilusti ja sitten jo aika ronskisti..

Noh, mutta sitten piti tietenkin mennä nettiin ostamaan uudet tilalle, koska oli jo niin lähellä saada nuo polvisukat valmiiksi ja minulta ei tosiaan löytynyt toisia 2mm pyöröjä, koska en yleensä neulo kovin ohuita lankoja, kärsimätön luonne kun olen. 2mm sukkapuikot kyllä löytyisi, mutta kuka nyt sukkapuikoilla sukkia kutoo?? :) Magic-loopilla on mentävä loppuun asti, ei meikäläinen jaksa noin pitkissä sukissa laskea kierroksia, että sukista tulisi samanlaiset.

Titityystä löytyi sitten ostoskoriin sopiva setti erilaisia puikkoja.. Juu, monikossa. Tietenkin mukaan piti ottaa myös vähän lankaa, siinähän se samassa paketissa.. Paketti saapuikin minulle viime torstaina, mutta siitä ehkä seuraavalla kerralla lisää.

Nyt työn alla on neuletakki, josta mainitsin samassa postauksessa kuin polvisukistakin. Näyttää kyllä siltä, että lanka ei riitä ainakaan kovin pitkiin hihoihin. Vaan sepä ei haitanne, kun takki näyttääkin valmistuvan vasta kevätkäyttöön. Työ on edistynyt vasta n. 30cm sitten helmikuun alun. Tulipahan taas huomattua, että minun ei sovi pitää montaa projektia puikoilla yhtä aikaa, kun niistä aina joku jää liian pitkäksi aikaa pois käsistä. Sitten ei enää yhtään kiinnosta koko työ, kun se tuntuu jo niin vanhalta :) Niinpä täällä ahkeroidaan nyt vain sitä takkia/liiviä, sekä polvisukkia. Aivan väkisin tahdonvoimalla pidetään ajatukset pois esim. Kristelin Nietos-säärystimistä..