Näytetään tekstit, joissa on tunniste KYH-19. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste KYH-19. Näytä kaikki tekstit

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Hitaasti hitaasti

Olimme viikon maakuntakierroksella. Pakkasin mukaan kolme kyhäelmää. Sain koko reissun aikana kudottua 0 silmukkaa.. Ei ole mitään hyvää selitystä moiselle laiskottelulle, ei vaan neulominen napostanut :) Joten aika pahalta näyttää tämä KYH-saldo. Vaan onpahan tekemistä valmiiksi mietittynä vielä heinäkuun jälkeenkin.

Palasimme reissusta perjantaina, ja lauantaina alkoi neulominen taas "maistua". Ensimmäisenä otin työn alle KYH#3:n, eli neuletakin poikavauvalle, koska halusin jo saada tämän postiin ystävälleni.

Takki valmistui sunnuntaina 10.6. paitsi napit sain ostettua vasta maanantaina.

Ohje on VauvanDROPS nro 18-25, lanka Garnstudio Drops Fabel 340.
Lankaa kului vajaat 3 kerää, koko 6/9 kk.

Oletin tämän takin olevan nopea tehtävä, kun se on aina-oikeaa, mutta minulla meni tähän mielestäni aika kauan, vaikka ohjekin oli helppo. Lisäksi jouduin laskemaan kerroksia jatkuvasti, että saisin kappaleista varmasti samankokoiset. Olisikin kannattanut aloittaa molemmat kappaleet yhtä aikaa, niin olisi säästynyt laskemiselta. Vaan kun enpä tullut lukeneeksi ohjetta heti läpikotaisin, niin en heti hoksannut, että takki koostuu kahdesta osasta, jotka liitetään selästä yhteen. Eli taas yksi opetus siitä, että pitäisi aina lukea koko ohje läpi.

Sunnuntaina sain valmiiksi myös kyhäelmän #19, Tuesday Night Cowl.
 
Lankana Manos del Uruguay Wool Clasica, jota kului melkein täydet 2 kerää, ihan pieni nöttönen jäi jäljelle. Langan värikoodista tai nimestä minulle ei ole tietoa, vyötteetkin ovat kadonneet jonnekin.

Kauluri on niin lämmin, että näillä helteillä oli tuskaisaa käyttää sitä edes sen aikaa, että sain kuvat otettua. Mutta syksyllä tämä varmasti pääsee käyttöön.

Kaulurin valmistuttua jatkoin sitten KYHiä #2, eli Annista. Huivihan on mitä mainioin ja ohjekin jo ennestään tuttu. Mutta ne nypyt! Voi aargh! Kokeilin vaikka millä tekniikalla ja erikokoisia ja aina vaan ne nypyt näyttivät epämääräisiltä ja rumilta. Lopulta päätin jättää koko nypyt tekemättä ja purin työn 1. nyppykerroksen alkuun. Mies oli tyytyväinen päätökseen, nimittäin semmoista sadattamista oli se nyppyjen teko, että alkoi vissiin jo kuulijaa hirvittää.

No, kun sitä kerrosta aloin taas neulomaan ja tuli 1. nypyn kohta, minä vielä sittenkin sisuunnuin ja päätin, että nypyt tähän Annikseen tulee, vaikka menisi koko heinäkuu.

Joten tein nypyt ohjeen mukaan; tosin en saanut neulottua niitä 7 silmukkaa nurin yhteen ilman virkkuukoukun apua. Kaiken lisäksi nypyistä tuli näin ihan ok! Vaikka kokeilin samaa, ohjeen menetelmää jo tietysti heti ensimmäisenä, niin silloin nypyt ei muka onnistuneet niin. Ei ne tosin nytkään mitään huippukauniita ole, mutta kuten sanottua, ihan ok.

Sen sijaan neulos heti nyppyjen ympärillä ovat kaikkea muuta kuin tasalaatuisia, osa silmukoista on hirveän tiukkoja ja osa hirvittävän venyneitä. Joten aika karmealta näyttää edelleen. Saa nähdä, auttaako kastelu ja pingotus. Toki vielä riittää neulomista, ennenkuin ollaan pingotus-vaiheessa..

Tällä hetkellä siis 8 työtä 25:stä on valmiina. Onhan se sentään huikeat 32%..
Seuraavassa postauksessa todennäköisesti tiedossa selittelyä, miksi mikään ei valmistu :)

torstai 30. kesäkuuta 2011

Aloitukset kasassa

Sain kaikki aloitukset tehtyä ajallaan, mutta en aivan omien sääntöjeni mukaan, sillä tietenkin toiseksi viimeisenä päivänä kävi kämmi eli unohdus.

Meille tuli juhannusaattona kauan odotettuja vieraita Pohojammaalta, ja niinhän siinä kävi, että unohdin aloittaa uuden projektin juhannusaattona. Muistin sen kyllä aiemmin illasta, mutta silloin vielä tuumasin, että onpa tässä aikaa.. No, juhannuspäivälle jäi sitten kaksi projektia aloitettavaksi.

Silloinkaan en toki malttanut kauheasti miettiä, mitä töitä aloittaisin, kun halusin keskittyä vieraiden seuraan, joten tuli melkoiset pika-aloitukset :) Vieläpä samasta langasta, kun varastosta löytyi Kauhavan Kangas-Aitan Melliä, jonka olen jo pitkään halunnut käyttää pois.

Tällä kertaa en jaksanut enää ottaa erillisiä kuvia viimeisistä aloituksista, vaan otin ryhmäkuvan..

KYH#19
Susan Lawrancen suunnittelema Tuesday Night cowl, lankana Manos del Uruguay Wool Clasica.
Tästä tykkään jo nyt, vaikka se onkin vielä hyvin keskeneräinen ja aika kirjava siitä tulee.. Mutta sitten, kun kauluri tulee ensimmäistä kertaa käyttöön, on pihalla varmasti taas harmaata, ankeaa ja loskaa, joten värejä tarvitaan!

KYH#20 Torkkupeitto Novita Teddysta
Tämä on ihan perussettiä, ja niin helppoa kuin voi keksiä.. Aina-oikeaa nurkasta nurkkaan, tosin yritän tehdä tästä enemmän suorakaiteen mallisen kuin neliön.

KYH#22 Huovutetut lapaset Zitron Loftista
Nämä samaan tyyliin kuin tammikuussa raportoimani lapaset.
Väri on ainakin niin kiva, että näistä ei voi tulla huonot!

KYH#24 Tossut Kauhavan Kangas-Aitan Mellistä
Tällaisetkin olen tehnyt ennenkin.. Nämä jää itselle, on niin ihanan metsäiset värit.

KYH#25 Virkattu & huovutettu pannunalunen Mellistä
Tähänkään ei ole mitään ohjetta, tarkoituksena tehdä keskustasta tiivis ja sitten reunoille ihan yksinkertaisia ketjusilmukkakaaria kevennykseksi.

Ja sitten on pari valmistakin työtä!

KYH#23 perustuu Valerie Whittenin ohjeeseen Olivia's Butterfly. Tai itseasiassa siitä näkemääni kuvaan, itse ohjetta en sen tarkemmin katsonut.
Lankana Garnstudion Muskat, jota kului noin yksi kerä.

Ohjeessa hatun reuna ei ole lierimäinen, eikä ollut alunperin minunkaan tekeleessäni, mutta aloitusreunasta oli tullut sen verran tiukka, ettei hattu mahtunut kummitytölle. Purin reunan pois ja lisäsin kolme kierrosta pylväitä, niin että reunasta muodostui pieni lieri.

Lakki valmistui muuten aloituspäivänään, mutta sitä sovitettiin 1. kerran juhannuspäivänä, jolloin reunan purkutarve tuli ilmi. Joten se valmistui uudestaan 25.6. :)

KYH#21 on pitsiliina Kukka ja perhoset.
Ohje Mary Olki, Uusi pitsikirja.
Lanka Novita Kotiväki.
Liina valmistui 26.6.

Minulla on tuosta samasta langasta jo kohta 10 vuotta vanha äidin neuloma sängynpeitto ja peräti itse virkkaamani pitsiverho!

Alunperin äidiltä jäi tuota lankaa sängynpeitosta, joten päätin tehdä lopusta langasta peittoon sopivan verhokapan. No tietenkin lanka loppui kesken ja sitä piti hamstrata taas tarpeeksi lisää. Tietenkin sitä oli sitten hieman liikaa..

Kyllä harmittaa, ettei pitsiliinat oikein sovi sisustukseen, näitä olisi niin kiva tehdä. Tämä liina on kyllä nyt ruokapöydässä "näytillä", sopi se siihen tai ei.

Tykkään muuten kovasti Mary Oljen tavasta kirjoittaa ohjeet. Lyhyitä ja ytimekkäitä.

Senpä olen tässä huomannut, että kesällä virkkuutyöt edistyy paremmin. Neulominen on käsille ts. sormille hikisempää hommaa.

Senkin olen jo joutunut karvaasti itselleni myöntämään, etten mitenkään voi saada kaikkia kyhäelmiäni valmiiksi määräajassa. Tai toki ymmärsin sen jo siinä vaiheessa, kun otin puikoille neulepuseron ja sitten vielä toisen, ja kun on ne pari huiviakin ja..

Vaikka loma pian alkaakin, en vaan pysty neulomaan kaikkialla kaiken aikaa.. En voi hyödyntää esim. automatkoja, koska matkapahoinvointi rankaisee välittömästi, jos yritän neuloa/virkata/lukea/surffata kännykällä.. Nimimerkillä Kokemusta on.
Lisäksi yli viikon ulkomaanreissu vie leijonanosan hyvää neulonta-aikaa! Joten tiedän, että kisa on jo hävitty.. Mutta ei tässä silti osaa vielä kokonaan luovuttaa ;)

Heinäkuun loputtua onkin sitten töissä päätteen ääressä hyvä parannella jännetupintulehdusta ja jumittavia hartioita. :D