Näytetään tekstit, joissa on tunniste KYH-20. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste KYH-20. Näytä kaikki tekstit

perjantai 27. tammikuuta 2012

Hiljainen neule-elämä

Lokakuussa oli vielä hyvä kutomisinto päällä. Ilmoittauduin Lapaskuuhunkin mukaan, tarkoituksena oli saada useat lapaset valmiiksi marraskuun aikana.

Sitten elämä heitti taas lumipallon päin pläsiä. Kutomisintokin siinä meni.

Viime postauksessa valmistuneet Circle socksit olivat lähdössä isälle isänpäivälahjaksi, kun ajattelin että niille olisi varmasti käyttöä jo ennen joulua. Sukat jäivät minulle, kun isä nukkui pois kolme päivää ennen isänpäivää. Isä oli vasta 60-vuotias, eikä me oltu ollenkaan valmiita luopumaan hänestä vielä. Sairaus vei hänet niin äkkiä. Vaikka arki vie eteenpäin, ei paljoa tarvitse raapaista, kun suru on pinnassa yhtä raakana kuin ensihetkinä. Elämä jatkuu, mutta ikävä on varmaan ikuinen.

Sain lapaskuun aikana valmiiksi kahdet kirjoneulelapaset, kummatkin Eeva Haaviston kirjasta Sata Kansanomaista Kuviokudinmallia. En vaan jaksanut raportoida mitään minnekään, saati ottaa kuvia lapasista.

En tiedä, mistä sain päähäni alkaa kutoa kirjoneulelapasia, koska kuten olen varmaan ennenkin todennut, en erityisemmin pidä kirjoneuleen kutomisesta. Ehkä siksi, kun se on minulle niin haastavaa; saan langat solmuun, ja langanvaihdot ovat rumia, aina jostain kiristää ja jostain on liian löysää jne.. Mutta näitä kutoessa oli  hauska seurata kuvion muodostumista, ja ihan salaa pidin kirjoneuleen kutomisesta. Kun nyt kirjoitan, että mitään kirjoneulepuseroa en kuitenkaan ala ikinä kutomaan, niin varmaan ensi vuonna tähän aikaan esittelen sellaista :)

Kummassakin lapasessa kuvio jää kärjessä vähän kesken. Pakko oli tehdä näin, muuten lapasista olisi tullut aivan liian pitkät. Varmaan käyttämäni Nalle-lanka oli hieman paksumpaa kuin mille ohjeet on suunniteltu. Molemmat lapaset ovat lähteneet lahjoina eteenpäin, sain niistä hätäiset kuvat otettua ennen paketointia.

Ensimmäisenä valmistuivat Jalasjärvi-lapaset, malli no 81.


Seuraavaksi, erittäin hitaasti valmistuivat Rovaniemi-lapaset, malli no 89.


Lapasten jälkeen otin työn alle kesältä jääneitä kyhäilyjä.. Onneksi niitä oli aika monta, koska käsille piti saada välillä tekemistä, mutta en tosiaan olisi jaksanut keksiä mitään uutta projektia.

Joulukuussa sain valmiiksi KYH-7:n eli pitsipoolon (#58 Novita Talvi 2010), josta tuli ohjeesta poiketen lyhythihainen, kun lanka (Rowan Cocoon 00813 Seascape) ei riittänytkään pidempiin hihoihin.

En ole käyttänyt tätä kertaakaan, ja syykin olisi ilmeinen, jos olisin laittanut tähän kuvan sivuprofiilista.. :) Lämmin kyllä ja mukava päällä, mitä olen sitä kotona sovittanut.

En enää muista, montako kerää minulla oli tätä lankaa, mutta kaikki ne hupenivat tähän pooloon. Lankaa kului mielestäni yllättävän paljon. Mallineule oli helppo oppia ulkoa ja pidän puserosta itsessään aika paljon.

Seuraavaksi, tammikuun puolivälissä valmistui KYH-20, Teddy-torkkupeitto, josta en viitsinyt ottaa edes kuvaa, niin tylsän näköinen se on. Lankaa sain siihen kulutettua noin 800g, peitto on neliö ja sivun pituus on reilut 150 cm. Tylsyydestä huolimatta peitto on lämmin ja pehmeä, joten sille on näin talvella käyttöä.

Samoihin aikoihin torkkupeiton kanssa valmistui myös KYH-12:na aloitettu Saroyan-huivi (rav).
Lankana Noro Kureyon S188, jota kului n. 1,05 kerää.

Lanka on minusta todella kauniin väristä, ja jääneestä 0,95 kerästä täytyy tehdä jotain muuta ihanaa.

Pidän tästä huivistakin aika paljon, mutta aika paljon häiritsee tuo yläreunan aina-oikea reunus, joka huivissani rullautuu todella pahasti. Pingotus ei auttanut siihen mitään, eikä myöskään silitysraudalla "prässäys".

KYH-5:ia eli säärystimiä jatkoin tammikuun alussa palan matkaa, mutta en tykännyt kädenjäljestäni yhtään, joten purin ne kokonaan enkä aio aloittaa alusta. Malli sinänsä olisi ihan jees, mutta jostain toisesta väristä ja toisesta langasta.

Lisäksi olen kutonut lapasia veljenpojille, mutta ne eivät ole valmistuneet. Toinen kaksospojista on tilannut myös rakkaalle Nallelleen housut ja sukat, kun Nallea kuulemma palelee. Yhden villaliivin ja kaulahuivin olen Nallelle syksyn aikana jo tilauksesta neulonutkin, mutta Nallella on edelleen vilu.

Tiedän kyllä, että jotain muutakin olen tässä lokakuun lopun jälkeen puikoilla pyöritellyt, mutta en yhtään muista mitä! Varmaan olisi pitänyt penkoa eteisessä oleva kori tarkemmin. Niin, minulla on nyt sellainen todellakin ISO kori eteisessä huiveille, lapasille yms. Kori on pursuavan täynnä ja sieltä ei koskaan löydä mitään, joten otan aamulla aina ne samat lapaset, saman pipon ja saman huivin siitä korin päältä. Se kori on nimittäin niin iso ja niin täynnä, että sieltä löytää jotain tiettyä vain kumoamalla koko sisällön lattialle..

Toissapäivänä aloitin itselleni jonkinlaista keeppiä Noro Yuzenista. Eilen purin sen kokonaan ja aloitin alusta, mutta senkin ehdin purkaa jo eilisillan aikana. Tänään alusta.

torstai 30. kesäkuuta 2011

Aloitukset kasassa

Sain kaikki aloitukset tehtyä ajallaan, mutta en aivan omien sääntöjeni mukaan, sillä tietenkin toiseksi viimeisenä päivänä kävi kämmi eli unohdus.

Meille tuli juhannusaattona kauan odotettuja vieraita Pohojammaalta, ja niinhän siinä kävi, että unohdin aloittaa uuden projektin juhannusaattona. Muistin sen kyllä aiemmin illasta, mutta silloin vielä tuumasin, että onpa tässä aikaa.. No, juhannuspäivälle jäi sitten kaksi projektia aloitettavaksi.

Silloinkaan en toki malttanut kauheasti miettiä, mitä töitä aloittaisin, kun halusin keskittyä vieraiden seuraan, joten tuli melkoiset pika-aloitukset :) Vieläpä samasta langasta, kun varastosta löytyi Kauhavan Kangas-Aitan Melliä, jonka olen jo pitkään halunnut käyttää pois.

Tällä kertaa en jaksanut enää ottaa erillisiä kuvia viimeisistä aloituksista, vaan otin ryhmäkuvan..

KYH#19
Susan Lawrancen suunnittelema Tuesday Night cowl, lankana Manos del Uruguay Wool Clasica.
Tästä tykkään jo nyt, vaikka se onkin vielä hyvin keskeneräinen ja aika kirjava siitä tulee.. Mutta sitten, kun kauluri tulee ensimmäistä kertaa käyttöön, on pihalla varmasti taas harmaata, ankeaa ja loskaa, joten värejä tarvitaan!

KYH#20 Torkkupeitto Novita Teddysta
Tämä on ihan perussettiä, ja niin helppoa kuin voi keksiä.. Aina-oikeaa nurkasta nurkkaan, tosin yritän tehdä tästä enemmän suorakaiteen mallisen kuin neliön.

KYH#22 Huovutetut lapaset Zitron Loftista
Nämä samaan tyyliin kuin tammikuussa raportoimani lapaset.
Väri on ainakin niin kiva, että näistä ei voi tulla huonot!

KYH#24 Tossut Kauhavan Kangas-Aitan Mellistä
Tällaisetkin olen tehnyt ennenkin.. Nämä jää itselle, on niin ihanan metsäiset värit.

KYH#25 Virkattu & huovutettu pannunalunen Mellistä
Tähänkään ei ole mitään ohjetta, tarkoituksena tehdä keskustasta tiivis ja sitten reunoille ihan yksinkertaisia ketjusilmukkakaaria kevennykseksi.

Ja sitten on pari valmistakin työtä!

KYH#23 perustuu Valerie Whittenin ohjeeseen Olivia's Butterfly. Tai itseasiassa siitä näkemääni kuvaan, itse ohjetta en sen tarkemmin katsonut.
Lankana Garnstudion Muskat, jota kului noin yksi kerä.

Ohjeessa hatun reuna ei ole lierimäinen, eikä ollut alunperin minunkaan tekeleessäni, mutta aloitusreunasta oli tullut sen verran tiukka, ettei hattu mahtunut kummitytölle. Purin reunan pois ja lisäsin kolme kierrosta pylväitä, niin että reunasta muodostui pieni lieri.

Lakki valmistui muuten aloituspäivänään, mutta sitä sovitettiin 1. kerran juhannuspäivänä, jolloin reunan purkutarve tuli ilmi. Joten se valmistui uudestaan 25.6. :)

KYH#21 on pitsiliina Kukka ja perhoset.
Ohje Mary Olki, Uusi pitsikirja.
Lanka Novita Kotiväki.
Liina valmistui 26.6.

Minulla on tuosta samasta langasta jo kohta 10 vuotta vanha äidin neuloma sängynpeitto ja peräti itse virkkaamani pitsiverho!

Alunperin äidiltä jäi tuota lankaa sängynpeitosta, joten päätin tehdä lopusta langasta peittoon sopivan verhokapan. No tietenkin lanka loppui kesken ja sitä piti hamstrata taas tarpeeksi lisää. Tietenkin sitä oli sitten hieman liikaa..

Kyllä harmittaa, ettei pitsiliinat oikein sovi sisustukseen, näitä olisi niin kiva tehdä. Tämä liina on kyllä nyt ruokapöydässä "näytillä", sopi se siihen tai ei.

Tykkään muuten kovasti Mary Oljen tavasta kirjoittaa ohjeet. Lyhyitä ja ytimekkäitä.

Senpä olen tässä huomannut, että kesällä virkkuutyöt edistyy paremmin. Neulominen on käsille ts. sormille hikisempää hommaa.

Senkin olen jo joutunut karvaasti itselleni myöntämään, etten mitenkään voi saada kaikkia kyhäelmiäni valmiiksi määräajassa. Tai toki ymmärsin sen jo siinä vaiheessa, kun otin puikoille neulepuseron ja sitten vielä toisen, ja kun on ne pari huiviakin ja..

Vaikka loma pian alkaakin, en vaan pysty neulomaan kaikkialla kaiken aikaa.. En voi hyödyntää esim. automatkoja, koska matkapahoinvointi rankaisee välittömästi, jos yritän neuloa/virkata/lukea/surffata kännykällä.. Nimimerkillä Kokemusta on.
Lisäksi yli viikon ulkomaanreissu vie leijonanosan hyvää neulonta-aikaa! Joten tiedän, että kisa on jo hävitty.. Mutta ei tässä silti osaa vielä kokonaan luovuttaa ;)

Heinäkuun loputtua onkin sitten töissä päätteen ääressä hyvä parannella jännetupintulehdusta ja jumittavia hartioita. :D